Tervetuloa uusi minä

Joulun mässäilyn jälkeen oli keksittävä jotain, millä katkaista sokeri riippuvuus. Tässä mukaan astui "-ton, -ton" tammikuu. Ensimmäiset kaksi viikkoa oli vähän vaikeampia mielitekojen suhteen. Teki mieli karkkia ja pullaa, eikä saunaolutkaan olisi pahalle maistunut. Mutta sen jälkeen helpotti, mieliteot vähentyi oleellisesti, kunhan piti huolen ettei ollut nälkä. Tässä mukaan tuli vähähiilarinen ruokavalio, jossa turhat hiilarit karsittiin pois. Sokeri, vehnäjauho, leivät ja peruna jäi pois ruokavaliosta. Niiden tilalle tuli kasvikset, vihannekset ja hedelmät ilman rajoituksia. Ruokaa oli siis riittävästi ja kaloreita ei tarvinut laskea. Välillä kuitenkin siirsin päivän ruuat ruokapäiväkirjaan tietääkseni missä mennään ja millä makroilla. Tätä en kuitenkaan jaksaisi tehdä jokapäivä, mutta joskus kuitenkin. Tarkkuus tässä on kuitenkin vain suuntaan antava, koska määriä en ole punninnut ja mausteissa ja kastikkeissa piilevät sokerit on huomioimatta. Tämä ru

Nyt näin... Katsotaan sitten taas huomenna uudestaan... Näin kului 2019 vuosi, hyvän alun jälkeen motoksi muuttui huomenna tai "ensi maanantaina". Tulokset olivat juuri sen mukaiset, eli takaisin alkuun. Mutta vuosi 2020 on alkanut ja nyt kaikki on toisin, vai onko? Motivaattoriksi tilasin älyvaa'an. Josko tämä vaaka toimisi jo oikeaan suuntaan, eli alaspäin. Ja tiedän, vaakalukemia ei saa tuijottaa liikaa ja orjallisesti, mutta antaa vaaka kuitenkin tietoa mihin suuntaan ollaan menossa. Honor AH100- älyvaaka saa nyt toimia minulle tsempparina. Vaaka lupaa paljon tietoa, mutta jotenkin se ei vain vakuuta minua. Mistä se voi tietää minun piilevät lihakset, jotka olen piilottanut hyvin tuon rasvakerroksen alle? Vaa'an käyttö on erittäin yksinkertaista, astut vain lasilevylle, ja muutamien sekuntien päästä älypuhelimeen ladattu sovellus kertoo tiedot kehosi koostumuksesta. Vaaka kertoo yhdeksän eri mittaustulosta kuten perusaineenvaihdunnan, painoi

Uusi minä aloitti tammikuussa. Lupasin niin syödä vihanneksia ja terveellisesti, lupasin niin syödä oikeaa ruokaa, taisin luvata lisätä liikuntaakin. No kuinkas kävikään? No liikkuminen on pysynyt, lisännyt en ole. Ehkä nyt viimeisinä viikkoina buusti onko ollut parempi ja lenkkeily on oikeesti tuntunut mukavalta. Salilla käynti on jäänyt minimiin, mutta sekin on käynyt jo mielessä... Säännöllinen oikean ruuan syöminen ei vaan tahdo onnistua, itselle ei vaan viitsi tehdä ja koko perhe syö vain noin 2  kertaa viikossa yhdessä. Minun vapaapäivinä. Niistäkin välillä luistetaan, kun ollaan tien päällä tai shoppailemassa tavarataivaissa, jolloin on turvattu siihen roskaruokaan, pitsaan tai hampurilaisiin. Säännöllinen syöminen on kuitenkin pysynyt, vaikka ruokatuntia töissä ei olekkaan. Joka kahvitauko syön jotain, rahkaa, salaattia tai einesruokaa. Yleensä rahkaa. Ja aamupalan syön aina. Jos ei tuorepuuro tai rahka-aamiainen maistu, niin smoothie menee aina.

Nyt kesän alkaessa kaikki aika on kulunut pihatöiden ja ulkoilun merkeissä. Syömistä ei ole juurikaan ehtinyt miettiä, joten syöty on, mitä kaapista ja repusta on löytynyt. Kesä alkoi kerta rysäyksellä ja kaikki vapaa-aika on kulunut ulkona. Juu, en ole maannut auringossa vaan heilunut lapion tai vasaran kanssa. Aurinko herättää aikaisin aamulla, joten paljon ehtii päivän aikana. Aktiivisuusmittari näyttää riittävän isoja lukemia ilman lenkkeilyä. Vapaalla taas retkeily on vienyt kaiken ajan. Mutta on se vaan niin hienoo... Tässä kuitenkin vähän teille retkeilyn ei niitä hienoimpia hetkiä. Muutama vuosi sitten aloitimme tämän retkeilyn/ vaeltamisen ja elämä opettaa tässäkin. Rinkat pakattiin ja auto suuntasi kohti Kolia. Eka yö teltassa ja pari yötä varaustuvissa. Rinkkaan päätyi sellainen kympin maksanut festariteltta pressun kanssa. Juu, ei toiminut. Kaikki kastui. Onneksi joku alitajunta käski pakkaamaan toiset makuupussit autoon, joten reissu jatkui. Siinä rinkk

Nyt kesän kynnyksellä, luonto puhkeaa kukkaan, niinkuin minäkin. Tosin en kyllä syömisen kannalta. Hyvät  ruokatottumukset ovat täysin ja tyystin unohtuneet ja tilalle on tullut liikaa helppoa einestä, rahkaa ja kaikkea makeaa. Eli terveelliset tavat eivät siis ole juurtuneet vielä tuonne alitajuntaan. Eli nyt kävi taas niin, kun ei mieti mitä syö, niin syö mitä syö. Ei ole ollut ruokaa eväänä läheskään joka päivä, rahka on vaan niin helppo ja nopee vetää 12 minuutin kahvitauolla. Myös makea on ruvennut maistumaan kevään kaikenlaisten juhlien myötä. Nyt maistuu jo arkenakin herkku kuin herkku. Olisi siis ryhtiliikeen paikka. Tekosyitä kyllä löytyy, mutta totuus on kuitenkin se että annoin taas periksi helpolle ja hyvälle syötävälle. Kiireen keskellä on vaan niin helppo unohtaa kaikki jo opittu ja palata vanhaan. Mutta onneksi mieli on virkeä ja energiaa taas riittää. Ihana, ihana aurinko. Toisaalta olen päässyt yli myös ikuisesta laihduttamisesta, tällä hetkellä olo on hy

Nytpä maistiaiset uudesta proteiinijäätelöstä. Tämä Breyersin protskujätski sisältää 6,2 g proteiinia ja 7,6 g hiilihydraattia, josta sokereita 2,2 g. Energiaa tästä saa 101 kcal (424 kJ) per patukka. Toki jätskialtaasta löytyy kevyempiäkin tuotteita, mutta myös paljon kaloripitoisimpiakin tuotteita. Itseäni tässä kiehtoo tuo hiilihydraattien ja proteiinien suhde. Patukka itsessään on ihan hyvän makuinen. Vaniljajäätelö, joka on päällystetty suklaalla. Kyllä tästä jätskinhimo menee hetkeksi. Toki voisin valita myös Classicin uutuuden, jossa hiilareita onkin 29g ja protskua 3,1 g per puikko, kaloreita on paljon enemmän. Ja tämä ihanuus maistuu kanssa hyvälle. On vain valintakysymys, mitä jäätelöltä odotan juuri nyt ja tällä kertaa valitsin kahvin kanssa tuon protskujäätelön. Hyvää oli.